Mitä ovat tärkeimmät työelämätaidot 2021? - Katso täältä
Cvpohjat.fi
Cvpohjat.fi

Työelämätaidot 2021

Työelämätaitojen A-Ö

"Työelämätaidot" lienee sanana tuttu lähes jokaiselle joskus töitä hakeneelle ja tehneelle, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Mitä tämä tuttu sana oikein sisältää? Tässä artikkelissa avataan tarkemmin sitä, mitä työelämätaidot ovat ja mitä kaikkea niihin voi liittyä.

Lataa valmis CV pdf muodossa tai lähetä suoraan sähköpostiin.

Kokeile 100% ilmaiseksi

Yli 20 erilaista cv mallia

parhaat cv pohjat netissä

On olemassa tiettyjä yleisiä taitoja, jotka auttavat pärjäämään työelämässä, ja juuri niitä kutsutaan työelämätaidoiksi. Jotkin tarvittavat taidot vaihtelevat alan mukaan, mutta muutamia yleisiä linjoja on mahdollista vetää alasta, työtehtävistä ja ammatista riippumatta. Voit parantaa edellytyksiäsi työelämässä menestymiseen ja uralla etenemiseen.

Mitä ovat työelämätaidot?

Kuten sanottua, työelämätaidoilla tarkoitetaan yleisiä taitoja, jotka ovat hyödyllisiä useimmissa töissä, ja jotka auttavat pärjäämään työelämässä. Määritelmiä on hieman erilaisia, ja esimerkiksi googlettamalla voi löytää hyvinkin vaihtelevia tuloksia siihen, mitä työelämätaidot tosiasiassa ovat. Ne voidaan kuitenkin tiivistää näihin viiteen tärkeimpään peruskategoriaan:

  1. Asenne
  2. Oma-aloitteisuus
  3. Aktiivisuus
  4. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot
  5. Ammattitaito

Kaikki edellämainitut taidot ovat sellaisenaan melko yleispäteviä, ja niihin voidaan liittää useita erilaisia ominaisuuksia, jotka kenties luonnehtivat omia työelämätaitoja hiukan tarkemmin. Juuri näitä asioita työnantajat peräänkuuluttavat, ja niitä pidetään hyvän työntekijän merkkinä.

Asenne, oma-aloitteisuus ja aktiivisuus

Asenne on kuitenkin työelämätaidoista jopa kaikkein tärkein. Sen päälle voidaan rakentaa paljon muita taitoja, joita työntekijä ei aloittaessaan välttämättä vielä osaa. Hyvällä asenteella nimittäin oppii, eli se voi viedä jo pitkälle. Työnantajan silmissä asenne tarkoittaa nimenomaan työntekijän halua oppia ja tehdä työnsä hyvin. Työhön kannattaa siis asennoitua mahdollisuutena esimerkiksi kartuttaa kokemusta ja oppia uutta.

Hyvä asenne on myös keino tehdä työnantajaan vaikutus, josta voi olla apua esimerkiksi tulevaisuudessa suosittelijaa tarvittaessa. Asenne siis todellakin ratkaisee, ja auttaa ammattitaidon rakentamisessa pidemmälle! Asenteeseen voidaan liittää myös aktiivisuus, jota heijastaa työntekijässä esimerkiksi kysymysten kysyminen, kun ei ymmärrä tai tiedä jotain esimerkiksi uudessa työssä. Oma-aloitteisuudella tekee yleensä työnantajaan vaikutuksen, ja se liittyy hyvään asenteeseen. Nämä kaikki liitetään yleensä työelämässä menestymiseen.

Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot

Myös hyvät sosiaaliset taidot korostuvat työelämätaidoista puhuttaessa. Näihin liittyy esimerkiksi tiimityöskentelytaitoa, taitoa tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, sekä neuvottelutaitoa. Samaan asiaan viittaa myös sana "vuorovaikutustaidot". Työelämätaidoista puhuttaessa käytetään vaihtelevasti kumpaakin käsitettä.

Ammattitaitoinen, mutta huonosti ihmisten kanssa toimeen tuleva työntekijä on todennäköisesti alakynnessä verrattuna paremmat sosiaaliset taidot omaavaan työntekijään. Useimmat työt ovat kuitenkin loppujen lopuksi tiimipeliä, eikä täysin ilman ihmiskontaktia selviä kovin monesta työstä. Työelämä on lähes aina jokseenkin sosiaalista alasta ja ammatista riippumatta.

Vuorovaikutustaitojaan pystyy kuitenkin kehittämään, joten huolta ei ole, vaikkei olisikaan luontaisesti varsinainen tiimipelaaja. Tällöin kannattaa pohtia mm. kuunteleeko toista osapuolta, esittääkö kysymyksiä ja miten niitä esittää, ilmaiseeko mielipiteensä ja miten sen ilmaisee, ja kuinka suhtautuu esimerkiksi siihen, kun itseltä kysytään apua. Kommunikaation puute on yleinen ongelmien juurisyy myös työpaikoilla, joten vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin taitoihinsa kannattaa panostaa!

Joskus työssä voi joutua myös esimerkiksi neuvottelemaan, esimerkiksi palkasta tai työsuhde-eduistaan. Neuvottelutaidot liittyvät tällöin myös oleellisesti vuorovaikutustaitoihin. Hyvä neuvottelija on vakuuttava ja perustelee kantansa hyvin ja selkeästi. Neuvottelutaitoja voi kehittää esimerkiksi perehtymällä aiheeseensa etukäteen ja suunnittelemalla argumenttejaan.

Ammattitaito

Työhönsä kannattaa myös aina suhtautua ammattitaitoisesti ja jokseenkin vakavasti. Ammattitaito koostuu koulutuksesta ja kokemuksesta, sekä molempien näiden kautta kartutetusta tietotaidosta. Työelämätaitona ammattitaito ei tietystikään tarkoita pelkästään esimerkiksi alalle soveltuvaa tutkintoa tai muuta koulutusta, vaan myös työkavereiden ja asiakkaiden kunnioittamista ja jälleen: hyvää asennetta. Myös käytöstavat, luotettavuus ja rehellisyys ovat avainasemassa ammattitaidosta puhuttaessa.

Tulevaisuuden työelämätaidot

Työelämä on tällä hetkellä kovassa murroksessa, eikä kaikkein vähiten pandemiatilanteen aiheuttaman etätyöskentelyn vuoksi. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden vuonna 2019 tuottaman materiaalin mukaan tulevaisuuden työelämä vaatii entistä enemmän itseohjautuvuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

Työelämän muutoksesta ei voi puhua puhumatta työelämän pirstaloitumisesta. Millenniaalisukupolven työelämässä pirstaleisuus ja verkostomainen vuorovaikutus on jo nyt korostunut. Tämä tarkoittaa sitä, että tulonlähteitä ole välttämättä enää vain yhtä, vaan useita "pieniä puroja". Tämä vaatii hyvää verkostoitumis- ja vuorovaikutustaitoa ja sitä, että on yhdenaikaisesti kontaktissa monien eri tahojen kanssa.

Tietyn aihealueen substanssiosaaminen ei välttämättä ole enää kaikilla aloilla riittävää, vaan ammattitaidon lisäksi vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu ja syventyy jatkuvasti. Myös Sitran Kohti osaamisen aikaa-selvityksessä todettiin työelämän muuttuvan yhä enemmän luovaksi ongelmanratkaisuksi ja uuden oppimiseksi. Tulevaisuuden ammattitaitoisuuteen liitetään myös ehdottomasti hyvä tiedonhakutaito. Nykyaikaisessa informaatiotulvassa vaaditaan medialukutaitoa ja kykyä prosessoida tekstiä suhteellisen nopeasti ja kriittisesti.

Tulevaisuuden työelämätaitoihin voidaan edellämainittujen perustaitojen lisäksi siis hyvällä syyllä lisätä esimerkiksi oman toiminnan johtaminen ja itseohjautuvuus sekä projektiluontoisen työskentelyn hallinta. Toimenkuvat pirstaloituvat ja tehtävät monipuolistuvat, jolloin oman toiminnan johtamisella tarkoitetaan myös ajanhallintaa, haasteiden tunnistamista ja oman työn suunnittelua. Pelkkä oma-aloitteisuus ei siis yksin riitä kuvailemaan vaatimusta, vaikka tietysti se liittyy itseohjautuvuuteen olennaisesti.

Pirstaloituminen tarkoittaa myös projektiluonteisuuden lisääntymistä, jolloin edellämainittujen taitojen roolit korostuvat entisestään. Verkostoituminen, ajanhallinta ja suunnittelukyky ovat avainasemassa projektiluontoisen työn hallinnassa.

Apua työelämän haasteisiin työelämätaidoista

Tunnistamalla omat vahvuudet ja heikkoudet työelämätaidoissa voi tehdä omasta työelämästään sujuvampaa ja itselle helpompaa. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta työelämätaidot ovat yleispäteviä taitoja, joita on mahdollista kehittää myös oman työelämän aikana. Jos siis joku taidoista tuntuu vielä jäävän oman osaamisen ulkopuolelle, ei tarvitse pelästyä! Perustyöelämätaidot ovat myös laajoja käsitteitä, joihin voidaan liittää monia erilaisia toimintatapoja ja -malleja, jotka tekevät kaikista ihmisistä hieman erilaisia.

Työn pirstaloituminenkaan ei välttämättä tee työelämästä itsessään hankalampaa. Silloin vaadittavat työelämätaidot vain ovat hieman erilaisia - eivätkä edes lopulta kovin paljoa, sillä loppujen lopuksi tulevaisuudenkin työelämätaidot johtavat kaikki alussa esitellyistä perustaidoista. Asenne on edelleen tärkein työelämätaito, sillä sen päälle voidaan rakentaa kaikki muu tarvittava tietotaito ja osaaminen itse työstä ja sen luonteesta riippumatta.

Copyright © Cvpohjat.fi 2021 | Inmalti Oy

Tietosuojaseloste